14. helmikuuta 2008

Enpä ole tainnut oikein kunnolla esitellä itseäni vielä

Niinpä niin! Tämä esittely tulee nyt sitten todella puolivälissä koko tempausta. Päätin silti hieman enemmän kertoa itsestäni ja lankakasastani.
Neulominen on minulle fysioterapiaa, jolla pidän hienomotoriikkaani yllä.
Sormenpäissä tuntoaisti stimuloituu puikkoja pidellessä ja näppäryyskään ei katoa silmukoiden soljuessa puikolta toiselle.
Olen osatyökyvyttömyyseläkkeellä, kolmea vaille viisikymppinen joka päivä ( 5 x vko:ssa ) töissä käyvä nainen. Sairastan etenevää, mutta parantumatonta MS-tautia.
Pidän mieleni virkeänä mm. käsitöitä tekemällä ja otan päivittäin uusia haasteita vastaan. Tämä Lankahamterit 2008 on minulle myös haaste, että pystynkö olemaan kk:n ostamatta yhtään uutta lankakerää. Sillä aina uudet värit houkuttelevat luokseen liian ahnaasti. Tähän mennessä en ole edes hipelöinyt keriä, muualla kuin omassa lanka-arkussani hakiessani uutta työtä varten lankaa!
Toivon meille kaikille Lankahamstereille 2008 kauniita ja rentouttavia hetkiä jo ostetuiden lankojen parissa.

Ei kommentteja: