*Pienet ikuisuussukat (Isoisän olkihatun sävelin)

"Mä tässä kerran makkarissa yksin touhusin
ja sattumalta vaatekaapin siellä aukaisin.
Mä sitä pengoin mitä lienen oikein etsinyt,
niin löysin pienen muovipussin siitä kerron nyt.

Sen pölystä kun puhdistin ja sitä kääntelin
ja runkopatjasängyn jalkopäätyyn istahdin.
En aikaa tiedä miten kauan siinä viivähdin,
kun tämän ufon tarinaa mä hiljaa muistelin.

Ol kerran pieni nappikauppa Puistokadulla.
Niin pientä kauppaa nykyään et löydä todella.
Ja siihen puotiin Helmis kerran piipahti.
Hän kauan etsi vaan ei löytänyt sitä mitä haki."
(Runoilusuoni ehtyi...)

Eli näin alkoi siis näiden sukkien tarina. Reilu kaksi vuotta sitten tein vaihtokauppaa Helmiksen kanssa, tai siis lähetin hänelle nappeja läjän ilman ajatustakaan siitä että saisin itse jotain tilalle, mutta sieltä tuli kaksi kerää kirjo-pirkkaa ja aika pian tuon jälkeen aloittelinkin ilmeisesti kummitytölle sukkia. Jotain muuta tuli väliin ja tiistaina löysin pienen pussin vaatekaapista, jossa oli keskeneräiset pienet sukat; hiukan kantapäiden yli neulotut. Puikoilla!

Joten neuloin nuo sitten iltapuhteina loppuun. 42 grammaa painaa koko sukkapari. Anonkin siis muutamaa armogrammaa tämän suuuuuren urotyön tekemisestä.